Tietoja minusta

...Kaksossirarusten blogittamista.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Syksyn aika

Vauva arkea. Syksy tuo arjen parhaat ja pahimmat puolet esiin. Kotoisat koti-illat ja muuta mukavaa, mutta välillä koti linnani on myös koti sellini. Onneksi pikku kolme kuinen jo alkaa touhuta ja katella ympärilleen, siinä riittää puuhaa, mutta odotan jo innolla, että jäät emo lomalle, voidaan harjotella vauvan hoitoa ja maalailla sun mahaa :D Nauti sykstä ja kerro Elvikselle paljon satuja, pidä maha lämpimänä.

Mulla oli tapana paijailla mahaa ja kertoa Piänelle, että nyt sulla on pituutta ja silmät ja pikku sydän lyö. Se sai vauvan tuntumaan todelta. Hassua nyt kirjottaa omasta raskaudesta, kun vauva nukkuu tossa sohvalla on hassua, että tuntuu, kun vauva olisi ollut meillä aina vaikka mokoma on vasta kolmisen kuukautta :D  

                                                                              - Mimo-

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Mahahahaaaa!

Enenen millään jaksa alkaa laskea päiviä, niitä on rakas kaksosisareni paaaljon. Optimistisuutesi ja urheutesi on ihailtavaa, mutta raskaus karsii ne sinusta kyllä.  Ulkomuoto on ensimmäinen näkyvä kiva / kamala asia.
Jos kauhistelet masun kasvu ja ahtaita vaatteita niin huh huh. Raskaana olevia naisia pidetään turhamaisina, jos he kiinnittävät huomiota ulkomuotoonsa, eivätkä siis ajattele, että sisällä kasvaa pieni ihme. Usein keskustelupalstat ja chat keskustelut näyttivät tältä.

MisuMasu* -    Ai kamala, kun ei mene napit enää housuissa kiinni, kun tää maha on jo sen verta iso. 


PälliEmo   -      Et ole lihava, herranjestas sisälläsi kasvaa uusi ihme, tuleva lapsesi.


MisuMasu* -    En minä sillä, nautin toki, mutta ei olisi kannattanut uusia farkkuja ostaa :D


PälliEmo    -     Miksi ihmeessä ihmiset ovat nykyisin niin turhamaisia, kun ovat raskaana,herran jumala
                        totta kai vatsa kasvaa. Ärsyttävää!


MisuMasu* -   En minä sillä, vaan...


PälliEmo    -     Sitä vaan ajatellaan, että "voi ei oon läski" kun pitäisi keskittyä lapseen, ja tulevaan
                        vanhemmuuteen, minulla on sata lasta, enkä kaipaa yhtään terhakoita tissejä tai lauta vatsaa!


MisuMasu* -   Tottakai olen iloinen raskaudesta, mutta nämä oman kehon muutokset vai hieman hmm...
                        ehkä säpsäyttivät.


PälliEmo    -    Niiiiin juuuri, kun et voi viinaa ja tupakkaa käyttää joka viikonloppu ja ahistaa, kyllä on
                        kumma, ajattele, että jotkut eivät voi edes saada lapsia ja sinä se vaan täällä valitat.


Eli vältä agresiivisia palstoja.

Mä melkein itkin, kun talvi takki ei mennyt millään kiinni ja, kun puin isomman, niin avokki vilkas ilmeellään "jahas onko sulla tollanenkin riepu" Kiukutti koska, ei vaan enää kuulunut siihen vanhaan muottiin, oli, kuin jokin ei seksuaalinen olio. Jos talvi takki oli paha, niin yritäpä kuvitella sota norsu pitsi alus vaatteissa se se vasta surullinen näky on siskoseni.

Kaikesta huolimatta masulla on hetkensä ja varmasti osaat nauttia siitä 97%    <3 *Etsii masu maaleja*

                                                                       -Mimo-

maanantai 1. marraskuuta 2010

rv 8 ja tämänhetkisiä fiiliksiä

Tämä raskaushan on ihan helppoa!. En voi huonosti, mikään ei arista veny tai koske. Voin itseasiassa paremmin kun ennenkuin tulin raskaaksi. Olen valoisampi ja rauhallisempi. Muistan vitamiinini mistäjohtuen voin vieläkin paremmin. Helppo nakki.

Halusin kirjoitta edellämainitun koska haluan muistaa mahtipontisuuteni sitten kun en mahdu keittiö ovesta sisään enkä ulko-ovesta ulos. Keskityn vessan etsimiseen ja junassa pystyssä pysymiseen kun ahdistaa enkä saa istumapaikaa. varpaanieivät enää hivele toisia varpaita vaan vaativat kaikessa punotuksesaan hierontaa. Hartioitani ja selkääni särkee koska en muista aina oikasta rytiäni vaikka olen lukenut sen olevan tärkeää. Pelkään liukastuvani, kompastuvani,kaatuvani,keikahtavani,lentväni, luiskahtavani ja vetäväni lipat kesäkengilläni koska jalkani eivät jaksa mahtua talvikenkiini jne. Tiedän että tämäm sarja siältää niitä pinnallisuuksia mitä vain raskannaolevan tarkkailija voi kokea. En silti odota turhan innoissani hetkeä jolloin huomaan että talvitakkini ei mene enää kiinni.

Huomenna

Alkuraskaus on sujunut hyvin huomaamattomasti. Ainoa milloin pahaolo on iskenyt kun olen teostanut raudansyöntiä. Onneksi neuvola on huomenna ja saan jotain konkreettista taas vaihteeksi. Tähänmennessä (rv 8) hankalinta on ollut luopua ruoasta. Oluet ja muut eivät jää harmittamaan niin paljon kuin tietyt kalaruoat.

Mikään ei ole tosin ollut vaikempaa kun tupakoinnin lopettaminen aikanaan eikä sekään nyt ollut kovin vaativaa kun sai mielensä siihen tilaan että on parempi olla kun se ei ole aikaa ja mielialaa hallitseva asia. Riippuvuuksissa onkin juuri se mikä saa helposti lisäpotkua lopettamiseen eli itse riippuvuus. Ahdistaa olla riippuvainen. Muistan kyllä vielä viimeiset viisiminuuttise kun painelin tuskaisena kiskalle kun tupakat olivat loppuneet ja inhosin itseäni. Halusin vain sanoa kiljuvalle halulle ei ja kääntyä kotiin. Sen opettelu tosin vaati aikansa ja paljon nikotiinipurukumia. Olen kyllä tyytyväinen kun tupakointia ei tarvinnut lopettaa nyt kun mitkään korvikkeetkaan eivät olisi olleet mahdollisia.

Eli raskaus tähänmennessä

-Satunnaista huonoa oloa - Johtuen raudasta (pitää vaihtaa merkkiä)
-Deen syöminen on pelastanut monta aamua. Enkä haukottele jatkuvasti.
- Kaipaan kalaruokia ja sushia. En edes hirveästi välitä maksalaatikosta mutta kaipaan sitäkin
- Olen purrut kieltäni niin monta kertaa etten vain vielä möläyttäisi raskaudesta kenellekkään (paitsi sinulle)

-N-

perjantai 29. lokakuuta 2010

Raskaus ja tunteet

Luin tässä uudestaan samoja aiheita, kun miun omassa alkuraskaudessani. Eniten kaikista pelotti nimittäin stressi ja masentuneisuus. Jos olen huonovointinen henkisesti, onko vauvalla paha olla? Luin ja minulle kerottiin, että stressi vaikuttaa lapseen ja se tuntee, kun on paha olla...sitten avokki kysyi, että sittenhän se tuntee myös sen, kun olet onnellinen. Ajattelin jatkuvasti silloin, kun oli pahimpia aikoja esim. hautajasia ja muuttoja ym, että tunteeko piäni kaiken. Vastaukset olivat ei / joo ja päätin, että, kun stressi tai suru iskee yritän rentoutua aina parhaani mukaan, jos en sen aikana niin sitten stressi aallon jälkeen. Joten ajattelin sulle vaan muistuttaa, että ei tarvitse enää painaa päättömästi ja vaikka välillä esim. hormonit tms. saa kiukkuiseksi, paijaa mahaa ja hengitä syvään. Siitä tuli aina parempi olo ja juttelinkin aikanaan mahalle ja ilmoitin Piänelle, että ei hätää ja lepäilin, aina stressin jälkeen selälläni ja hymisin vauvalle ;D

Ei saa nauraa ja tiiän, että varmasti tunnet jo, että olette jotenkin yhteydessä. Hymise ja juttele mahalle vaikka tieteen tutkimukset sanois mitä, niin kyllä se on jo teidän pikku vauva  <3 



Ai niin, joku tukimus kuulemma joskus osoittanut, että suklaa rauhoittaa vauvaa ;DDD Jam jam.  
 


                                                                           -Mimosa-

perjantai 22. lokakuuta 2010

Halloween tulee oletko valmis

Tuli äitiysmuotia selaillessa vastaan Halloween muoti. Itse en saa koskaan kehitellä pallomahateeman ympärille asua mutta ei se ole muitakaan estänyt kehittelemästä ideoita. Kuten tämä seuraava (henk koht. suosikki) Bun in the owen nimeltään.
 Toiseksi sijoittui Baker



ja kolmanneksi jotain hieman perinteisempää





Nämä kaikki ja lisää ideoita halloweeniin löytyy osoitteesta:

 
ja lopuksi vielä ajateltavaa

*
-N-