Luin tässä uudestaan samoja aiheita, kun miun omassa alkuraskaudessani. Eniten kaikista pelotti nimittäin stressi ja masentuneisuus. Jos olen huonovointinen henkisesti, onko vauvalla paha olla? Luin ja minulle kerottiin, että stressi vaikuttaa lapseen ja se tuntee, kun on paha olla...sitten avokki kysyi, että sittenhän se tuntee myös sen, kun olet onnellinen. Ajattelin jatkuvasti silloin, kun oli pahimpia aikoja esim. hautajasia ja muuttoja ym, että tunteeko piäni kaiken. Vastaukset olivat ei / joo ja päätin, että, kun stressi tai suru iskee yritän rentoutua aina parhaani mukaan, jos en sen aikana niin sitten stressi aallon jälkeen. Joten ajattelin sulle vaan muistuttaa, että ei tarvitse enää painaa päättömästi ja vaikka välillä esim. hormonit tms. saa kiukkuiseksi, paijaa mahaa ja hengitä syvään. Siitä tuli aina parempi olo ja juttelinkin aikanaan mahalle ja ilmoitin Piänelle, että ei hätää ja lepäilin, aina stressin jälkeen selälläni ja hymisin vauvalle ;D
Ei saa nauraa ja tiiän, että varmasti tunnet jo, että olette jotenkin yhteydessä. Hymise ja juttele mahalle vaikka tieteen tutkimukset sanois mitä, niin kyllä se on jo teidän pikku vauva <3
Ai niin, joku tukimus kuulemma joskus osoittanut, että suklaa rauhoittaa vauvaa ;DDD Jam jam.
-Mimosa-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti